Valistuksen aika

Humanismi: valistusfilosofit

Se on myös yhtäläisyyden eli tasavertaisuuden tila, jossa kaikki valta ja oikeudenkäyttö on vastavuoroista, eikä kenelläkään ole sitä enempää kuin toisella. Mikään ei ole ilmeisempää kuin se, että saman lajin ja luokan olennot syntyvät erotuksettomasti hyödyntämään samaa luontoa ja käyttämään samoja kykyjä. Niinpä heidän pitäisi myös olla tasavertaisia keskenään eikä riippuvaisia toisistaan tai alistettuja toisilleen, ellei kaikkien yhteinen herra ja isäntä millään silmiinnähtävällä tahtonsa julistuksella aseta yhtä toisen yläpuolelle ja siten suo jollekulle epäilemätöntä oikeutta herruuteen ja suvereenisuuteen nimittämällä hänet jollain ilmeisellä ja selvällä tavalla siihen.

John Locke (1995), Tutkielma hallitusvallasta. Suom. Mikko Yrjönsuuri. Helsinki, Gaudeamus. Englanninkielinen alkuteos 1689.

Ensimmäinen ihminen, joka maa-alueen rajattuaan keksi sanoa: tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen, oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja. Miltä kaikilta rikoksilta, sodilta, murhilta, kauhuilta ja kurjuudelta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskonut hänen aidanpylväänsä maasta tai täyttänyt hänen rajaojansa ja huutanut kanssaihmisilleen: Älkää kuunnelko tuota huijaria, olette hukassa jos unohdatte että maan hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kuulu kenellekään!

Jean-Jacques Rousseau (2000), Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista. Suom. Ville Keynäs. Tampere, Vastapaino. Ranskankielinen alkuteos 1755.

Tutki valistusfilosofien tekstejä ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

1. Kuvaile luonnontilaa pohtineiden filosofien ihmiskäsitystä katkelmien perusteella.
2. Pohdi, miten nämä käsitykset erosivat vallalla olevista näkemyksistä.
3. Arvioi, miten filosofien ajatukset kohtasivat vallinneen yhteiskuntajärjestyksen kanssa.
4. Bonustehtävä: Ota selvää, mihin teokseen Locke pohjasi käsityksensä tasavertaisuudesta.