Ekseema ihottuman hoito neuvola

Ihottuman hoito

Havaittu kutiseva, hilseilevä, näppylöivä tai punoittava ihomuutos on ekseema eli ihottuma, ihon inflammaatiotauti. Se ei johdu puutteellisesta ihon huoltamisesta tai rasvaamisesta. Alueella voidaan havaita poikkeava bakteerifloora, ihon läpäisevyys, immuunitoiminta ja inflammaatioreaktio. Perusvoiteen käyttö ei riitä, vaan hoidoksi tarvitaan lääkevoide.

Yleissääntönä: Kun iholla on oireita, oireet täytyy hoitaa lääkevoiteella. Kun iho on terve, sen ylläpitoon riittää usein perusvoide. Joskus käytetään ylläpitohoitoa lääkevoiteella.

Ekseeman perushoito on luonnollinen hormoni, kortisoni. Kortisonivoidetta käytetään kerran päivässä (esimerkiksi yöksi) kunnes iho on oireeton ja 2 päivää lisää terveelle iholle, yhteensä 4-14 vrk. Mikäli oireet eivät helpota lainkaan 7 päivän kohdalla, on joskus tehtävä uusi lääkärin arvio.

Vauvoille ja kasvojen alueelle käytetään mietoa hydrokortisonia (luokka I). Isompien lasten vartalolle ja kasvojen lyhytaikaiseen hoitoon käytetään keskivahvaa kortikosteroidia esimerkiksi kortisonibutyraattia (luokka II). Nämä ovat mietoja hoitoja. Vertailun vuoksi: tavallisissa allergianenäsuihkeissa on vahvaa kortikosteroidia (luokka III), ja niitä käytetään turvallisesti pitkäaikaisesti.

Hoidon jälkeen tervettä ihoa ylläpidetään perusvoiteella (esimerkiksi Dermalog rasvainen). Perusvoide ei hoida ihottumaa, mutta vähentää veden haihtumista ihosta ja saattaa vähentää kortisonivoiteen tarvetta. Apteekin perusvoiteet ovat allergiatestattuja ja käyvät kaikille. Muiden voiteiden kohdalla kannattaa huomata, että ne saattavat sisältää ärsyttäviä teollisia kemikaaleja (kosmetiikka) tai kasviperäisiä antigeenejä (luonnonkosmetiikka), joille voi tapahtua herkistymistä. Tällainen yliherkkyys paikallisaineille on usein väliaikaista.

Mitä kuivempi iho on, sitä rasvaisempaa voidetta se tarvitsee. Eri valmistajilla on omat perusvoidesarjansa, joissa voiteiden pääasiallinen ero on rasvapitoisuus. Rasvainen voide imeytyy hitaammin. Kosteuttavat aineet kuten karbamidi saattavat kirvellä kuivalle iholle levitettynä.

Peseytyä voi normaalisti. Allergeenit ja ärsyttävät aineet tulisi pestä rikkinäiseltä ihottuma-iholta 1-2 kertaa päivässä, sillä ne lisäävät tulehdusta. Myös hikoilu pahentaa ihottumaa. Yleensä vesipesu riittää. Joillakin vesi kuivattaa ihoa, silloin voidaan vartalon ja hiusten pesuun käyttää vesipitoista perusvoidetta: voide hierotaan ihoon ja huuhdellaan vedellä pois. Voidepesu puhdistaa kuten saippua.

Vaippa-alueen hoidossa yleissääntönä on, että päivisin iho pidetään kuivana ja annetaan ilmakylpyjä, yöksi voidaan laittaa hoitavaa voidetta. Hautumaärsytyksen hoidoksi tehoaa sinkkivoide, joka pitää ihon kuivana, sekä iltaisin pesun jälkeen glukokortikoidivoide. Sinkkioksidi luo ihon pinnalle suojaavan kalvon – mitä pahemmin sinkkivoide tuntuu sottaavan aikuisen käsiä, sitä parempaa se on. Sinkkivoidetta saa emulsiovoiteina (Abena Zinc Ointment ja Ainu sinkkivoide) sekä vedettöminä salvoina (Tena Zinc Ointment ja Zinkosal).

iholle yleissääntönä on pitää iho päivällä kuivana ja yöllä rasvassa. Päivällä ihon kuivana pitämiseen käytetään ilmakylpyjä ja vaipan alle laitettuna sinkkivoidetta (tai talkkia). Yöksi laitetaan kosteuttavaa sinkkivoidetta tai tarvittaessa kortisonivoidetta. kosteuttavia sinkkivoiteina ovat esimerkiksi Abena tai Ainu. Vedettömät sinkkisalva Zinkosal ja sinkkipasta Zinkosal-P suositellaan levittämään vain kuivalle iholle.

Mikäli jatkossa ekseemaoireet toistuvat, 4-14 vuorokauden kortisonivoidekuurin voi toistaa tarvittaessa. Joskus tarvitaan ylläpitohoitoa: kortisonivoidetta käytetään 2 kertaa viikossa (ke ja la) usean kuukauden ajan.

Joskus kortisonivoiteita pelätään turhaan. Lyhytaikaisella (alle kuukauden) kortisonivoidehoidolla ei käytännössä ole haittavaikutuksia. On muistettava, että itse rikkinäinen ekseemaiho sen sijaan on haitallinen ja aiheuttaa epämukavien oireiden lisäksi immuunijärjestelmän poikkeavaa kuormitusta. Kortisonivoidepelko on hyödyttänyt ensi sijassa kosmetiikkateollisuutta, jolla on ollut tarjota runsaasti tuotesarjoja hoitamattomina kroonistuneisiin iho-ongelmiin.

Kortisonivoiteiden haitat tarkoittavat vuosia jatkuvassa hoidossa ilmaantuvia väliaikaisia, korjaantuvia muutoksia. Yleensä suunnitelmana kuitenkin on, että iho hoidetaan suhteellisen lyhyellä hoidolla oireettomaksi. Kun tämän jälkeen käytetään tehokasta ylläpitohoitoa, kortisonivoidetta tarvitaan jatkossa harvoin tai ei ollenkaan.